Latest Posts

Jopa 300 euroa lisää sähkölaskuun

Kulunut viikonloppu kasvatti tuhansien suomalaisten sähkölaskuun merkittävästi. Nimittäin monopoliasemassa oleva sähkönsiirtoyhtiö Caruna päätti nostaa sähkönsiirrosta perittävää maksua jopa 30 prosenttia. Caruna vastaa noin 650 000 yksityis- ja yritysasiakkaan sähkönsiirrosta myös monessa kunnassa Pirkanmaalla.

Valtionyhtiö Fortum myi sähkönsiirtoyhtiö Carunan kansainvälisille pääomasijoittajille vuonna 2013. Yle uutisoi (31.12), että yhtiö teki edellisenä vuonna lähes 50 miljoonan euron liikevoiton. Tilitetyt veroeurot Suomeen olivat kuitenkin laihat, koska yhtiön rahavirrat olivat kulkeutuneet holding-yhtiöiden kautta veroparatiiseihin ja yhtiö on onnistunut välttämään veroja myös erilaisilla lainajärjestelyillä.

Kotitalouden sähkölasku koostuu keskimääräisesti siten, että sähkö itsessään maksaa laskusta vain noin kolmanneksen ja loput hinnasta muodostuu sähkön siirrosta ja veroista. Siksi nyt yksipuolisella ilmoituksella tehtävä jopa 30 prosentin korotus sähkön siirtomaksuun nostaa sähkölaskua tuntuvasti. Korotus tarkoittaa sähkölaskuun omakotitaloasujan sähkölaskussa jopa kolmen sadan euron korotusta vuodessa.

Kestämättömäksi tilanteen tekee se, että kuluttajalla ei käytännössä ole mahdollista ”äänestää jaloillaan” eli kilpailuttaa sähkönsiirtopalveluaan, koska sähkönsiirtoyhtiö määräytyy asiakkaan sijainnin perusteella.

Korotuksen vaikutus tuntuu kohtuuttomalta monissa kotitalouksissa. Varsinkin tällaisina vaikeina työttömyyden aikoina rahat ovat jo nyt tiukoilla. Kun otetaan vielä huomioon maamme hallituksen tekemät leikkaukset muun muassa asiakasmaksujen korotuksiin ja lääkekorvausten heikennyksiin, kohdistuvat ne pitkälti samoihin pienituloisiin ihmisiin.

Kun Fortum myi sähkönsiirtoverkkonsa toimi omistajaohjausministerinä tuolloin Heidi Hautala (virh.). Carunan omistajat saivat silloin valtiolta merkittävän kädenojennuksen, kun se sai yhteiskunnalle tärkeästä ja tuottavasta liiketoiminnasta monopoliaseman.

Siksi peräisin nyt Carunalta yhteiskuntavastuuta ja kohtuutta korotuksissa. Ei voi olla niin, että markkina-asemassa oleva yhtiö voi sosialisoida vaikeina aikoina kustannuksensa yksipuolisesti asiakkailla.

Siksi tässä tilanteessa Suomen hallituksen on puututtava ja otettava vastuuta asiassa. Käsittääkseni energiaviraston pitäisi Suomessa tarkkailla sähkölaskuun hinnankorotuksia. Mielestäni nyt viraston olisi syytä tarkastella käyttääkö monopoliasemassa oleva yhtiö asemaansa väärin. Mielestäni tulevaisuudessa valtion omistajapolitiikan tulisi olla sellainen, ettei tällaisista Suomelle strategisesti tärkeistä liiketoimista luovuttaisi.

Read More
Vanhustenhoidon valvontaa on parannettava

Jo pitkään jatkuneet ikäihmisten hoidon laiminlyönnit ovat nousseet keskusteluun viime päivinä.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer teki pari päivää sitten valvontapyynnön Tampereen Pappilanpuiston tehostetun palveluasumisen yksiköstä. Ilmoituksen taustalla on henkilökunnan yli puoli vuotta sitten alkaneet avunhuudot riittämättömistä henkilöstöresursseista ja vanhusten ruoan puutteesta.

Jo viime vuoden elokuussa AVI:n ja Tampereen kaupungin tekemällä tarkastuskäynnillä Pappilanpuistoon todettiin, että hoitohenkilöstön määrä ei ole viranomaisen myöntämän luvan mukainen ja henkilökuntaa on liian vähän erityisesti yöllä.

Tilanne ei näyttänyt vielä tämän vuoden puolella korjaantuvan tarpeeksi. Siksi SuPer teki asiasta valvontapyynnön ja nosti asian uudelleen julkisuuteen. Uutisoinnin jälkeen työnantajaosapuoli irtisanoi yksipuolisesti valituksen tehneet neljä yöhoitajaa ilman minkäänlaisia ennakkovarotuksia ja syytti heitä töiden laiminlyönnistä. Mielestäni hoitajat ansaitsisivat esimerkillään kiitosta epäkohtien esille nostamisesta, eivätkä tällaista asiatonta kohtelua.

Voimaan astuneessa sosiaalihuoltolaissa (5 luku, 48 §) edellytetään henkilökuntaa ilmoittamaan huonolaatuisesta sosiaalipalvelusta ilman, että ilmoitukseen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Lain hengen mukaan työntekijän on oltava asiakkaan edunvalvoja, kuka pitää huolta esimerkiksi tehostetun palveluasumisen asiakkaan palveluiden toteutumisesta.

Vanhustenhoidon valvontaa on parannettava

Yleisesti sosiaalipalveluissa viranomaisvalvontaa on vähennetty ja siirrytty kohti omavalvontaa. Pappilanpuistossa työntekijät eivät ole olleet osa omavalvontaa, koska työnantajapuoli ei ole reagoinut ongelmakohtiin niiden esiinnyttyä. Valviran antaman määräyksen mukaan omavalvonta on nimenomaan työntekijöiden, asiakkaiden ja johdon yhteistyötä.

Laki on viimeinen keino turvata varsinkin heikompiosaisten ihmisten perusoikeuksien toteutuminen. Mielestäni liiallinen normien purku ja hoidon valvonnan heikentäminen uhkaa vanhustenhoidon perusoikeuksien toteutumista.

On syytä muistaa, että tälläkin hetkellä liian moni ikääntynyt ei pääse esimerkiksi edes ulos riittämättömien resurssien takia. Eikä hoidon laadun parantamista auta se, että maamme hallitus kaavailee tällä hetkellä henkilöstömitoituksen laskua jopa 0,4:ään hoitajaan asiakasta kohden. Tämä tarkoittaisi, että vuorossa olisi yksi hoitaja yhdeksää ympärivuorokautisesti hoitoa tarvitsevaa ihmistä kohden.

Pyrin tekemään eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa töitä sen eteen, että viranomaisvalvontaa tehostetaan ja lainsäädäntöä parannetaanvanhustenhoidon. Olennaista hoidon laadun turvaamisessa on riittävät henkilökuntaresurssit. Lisäksi tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on varmistettava, ettei ihmisten terveydestä tule isoille terveysjäteille markkinatavaraa.

Edellytän tapauksessa Tampereen kaupunkia selvittämään asian perusteellisesti sekä parantamaan henkilökunnan ja työnantajan yhteistyöllä tekemää omavalvontaa alueen vanhustenhoidon yksiköissä.

Read More
Vakuutuskuoret porsaanreikä | Vakuutus | SDP | Ilmari Nurminen

Minuun otti yhteyttä muutama suomalainen salkunhoitaja. He kertoivat, että sijoitusmuotoisten vakuutusten eli vakuutuskuorten suosio on räjähdysmäisesti kasvanut. Rupesin selvittämään asiaa.

Vakuutuskuoret ovat yksi räikeimmistä verosuunnittelun muodoista tämän päivän Suomessa. Samankaltaisia sopimuksia kutsutaan myös nimellä kapitalisaatiosopimus. Sopimuksen toimintamalli on, että omaisuutta suljetaan ”vakuutuskuoren” sisään, minkä jälkeen omaisuuden tuotoista ei makseta mitään veroa, ennen kuin pääomaa otetaan ulos. Myös osakkeiden osingot ja joukkovelkakirjalainojen korot ovat vakuutuksen sisällä verovapaita. Sijoituskohteiden muuttamisista sopimuksen sisällä ei tarvitse erikseen ilmoittaa verottajalle. Pääomatuloveroja tulee maksaa vasta nostaessa tuottoa ulos tai vakuutus päätyttyä. Vakuutuskuorissa omistuksia pidetään usein jopa kymmenen vuotta.

Sijoitusmuotoiset vakuutus tarjoavat siis sijoittajalle veroetuja, koska niitä kohdellaan verotuksessa kuin vakuutuksia, vaikka ne ovat tosiasiallisesti sijoituksia. Tämä tarkoittaa käytännössä, että verottajalle voidaan esitellä vain vakuutustodistus, vaikka vakuutus sisältäisi merkittävän määrän sijoitus- ja osakeomistuksia. Tällä hetkellä emme pysty selvittämään, mitä omistuksia vakuutuskuorien sisällä on, ja näin ollen ne jäävät myös verotuksen ulkopuolelle.

Vakuutuskuorten tarjoamia porsaanreikiä hyödyntämällä voi piilotella omistuksiaan ja vältellä veroja. Vakuutuskuorten ja ulkomaisten holding-yhtiöiden kautta tehty verokikkailu aiheuttaa arviolta satojen miljoonien verotulojen menetyksen valtion budjettiin.

Vakuutus

Yhä useammat runsaasti varallisuutta omistavat tahot ovat löytäneet vakuutuskuorten kaltaiset instrumentit. Yksityishenkilöiden kapitalisaatiosopimuksien arvo on Finanssialan keskusliiton marraskuisen tilaston mukaan noin 9 miljardia euroa.

Suomessa vallassa oleva perusoikeistolainen hallitus sanelee merkittäviä leikkauksia ja pakkolakeja maan heikko-osaisimpiin, vanhuksiin ja lapsiin. Samaan aikaan useat samaisen hallituksen ministereistä ovat sijoittaneet vakuutuskuoriin merkittäviä summia ja joutuneet niistä myös julkisuudessa median vaatimuksesta kertomaan.

Hallitus pyytää ihmisiä osallistumaan yhteisiin talkoisiin ja tinkimään tuloista, mutta ei itse esimerkillään tai lakiesityksillään ehkäise erilaisia veron välttelyn ja omaisuuden piilottamisen muotoja.

Vakuutuskuoret ovat tällä hetkellä Suomessa täysin laillinen sijoitustapa. Niitä tarjoavat monet pankit, jotka markkinoivat avoimesti sopimuksia yksityishenkilöille niiden tuomilla veroeduilla. Ihmisiä kiinnostaa ja pankit hyötyvät, koska yksityishenkilön saavuttamat veroedut ovat huomattavasti suurempia kuin pankkien perimät hoito- ja järjestelykulut. Sekin myönnetään asiakkaille avoimesti, ettei kyse oikeastaan ole vakuutuksesta, vaan sijoituksesta.

Ruotsissa sijoitusvakuutusten varalle on otettu käyttöön verotusjärjestelmä, joka verottaa vakuutuskuoren arvopapereiden vuosittaisen minimituoton. Veroperusteena on keskuspankin peruskorko kerrottuna pääomaverolla. Tällaista tulisi myös Suomessa harkita vakuutus. Nykytilanteessa tämä tarkoittaisi Suomessa noin 0,3 prosentin veroa. Verotus olisi erittäin kohtuullinen, mutta tarkoittaisi valtiolle noin 100 miljoonan verotuottoja vuodessa. Tällä sadalla miljoonalla olisi rahoitettu monia nyt hallituksen leikkauslistalla olevia hyvinvointiyhteiskunnan palveluja. Peruskouluissa ja vanhustenhoidossa olisi näille rahoille käyttöä.

Voiko verovälttely ja omaisuuden piilottaminen olla Suomessa jatkossa laillista? Rikastumisessa tai omistuksen kartuttamisessa ei ole mitään väärää, päinvastoin, mutta mihin vedetään aggressiivisen verosuunnittelun hyväksyttävyyden rajat? Ainakaan oikeudenmukaisuuden näkökulmasta vakuutus kaltaiset käytännöt eivät kestä kriittistä tarkastelua.

Read More
Hoitajamitoituksen lasku uhkaa vanhusten perusoikeuksia

Sipilän hallitus on laskemassa vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta 0,5:stä 0,4:ään hoitajaan vanhusta kohden. Päätöksellä hallitus kaavailee säästävänsä vanhustenhoidosta 70 miljoonaa euroa.

Hallituksen esitys on ennen kaikkea lyhytnäköinen säästöesitys, mutta samalla se on myös uhka ikäihmisten perusoikeuksille. Jo nyt monessa tehostetun palveluasumisen yksikössä on liian vähän hoitajia. THL:n uusimman tutkimuksen mukaan tehostetussa palveluasumisessa 141 yksikköä alitti laatusuositusten mukaisen ehdottoman minimin, eli 0,5 hoitajan henkilöstömitoituksen.

Hallituksen päätös mahdollistaisi sen, että kaikki kymmenet tuhannet maamme ikääntyneet hoidettaisiin jatkossa alle tämän minimin. Mitoituksen heikennys on merkittävä, koska tällä hetkellä toteutuneen mitoituksen keskiarvo oli 0,62 hoitajaa vanhusta kohden vuonna 2014.

Hoitohenkilökunnan määrään vähentäminen yhdistettynä hallituksen tavoitteisiin markkinaehtoisten sosiaali- ja terveyspalveluiden luomisesta tulee heikentämään vanhusten hoidon laatua entisestään. Tämä on osoitus hallituksen ideologisest politiikasta, jossa kaikella, myös ihmisillä, pitää olla markkinoilla määrätyvä arvo ja tuotto-odotus. Muilla ei ole arvoa.

Valvira on todennut, että hoitohenkilökunnan määrällä on yksiselitteinen vaikutus hoidon laatuun. Samaisessa tutkimuksessa todetaan, että peräti 93 prosenttia hoitohenkilökunnasta on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua. Hallituksen pitäisi pohtia päätöksiensä vaikutuksia, varsinkin kun tutkimuksessa todettiin riittävien henkilöstöresurssien ehkäisevän kaltoinkohtelua.

Henkilökuntaa vähentämälläkö hallitus aikoo ratkaista vanhustenhoidon ongelmat? Monissa hallituksen kärki- ja muissa hankkeissa juuri ympärivuorokautisessa hoidossa olevat ihmiset ovat jääneet vähälle huomiolle. Heitä ei saa unohtaa, varsinkin kun koko ajan voimakkaampi painotus kotihoitoon tulee tarkoittamaan entistä huonokuntoisempia, eli enemmän apua tarvitsevia ihmisiä ympärivuorokautisessa hoidossa.

Tämä päätös osoittaa, että hallitus on jälleen lähtenyt leikkaamaan kaikista heikompiosaisilta. Tässä tapauksessa vielä heiltä, jotka ovat toisen ihmisen avun varassa ja usein muistisairaita. Hallituksen kaavailuja ei voi hyväksyä, vaan sen sijaan tarvitsemme vahvempaa lainsäädäntöä ihmisten perusoikeuksien toteutumiseksi.

Hallitukselta on unohtunut, että monet normit suojaavat kaikista heikompiosaisia.

Read More
Lex-Taipale käyttöön – 4800 ihmistä eläkkeelle

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on lähes viisi tuhatta yli 60-vuotiasta ihmistä, jotka ovat olleet vähintään 5 vuotta työttömänä työnhakijana. Määrä on kasvanut peräti 700 ihmisellä vuodessa. Mielestäni näiden tulisi saada – ilman lääketieteellisiä perusteita – heti eläkepäätös.

Tämä olisi heille oikea paikka, koska on arvioitu, että vain yksi prosentti heistä työllistyy. On epäinhimillistä pitää näitä ihmisiä byrokratian hampaissa ja aktiivisen työnhaun piirissä.

Usein työttömyyden taustalla on näiden ihmisten kohdalla myös inhimillisiä syitä, kuten esimerkiksi terveydellisiä haasteita. Kuitenkaan mikäli 60 vuotta täyttänyt ei pääse alentuneen työkyvyn vuoksi eläkkeelle, on hän työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä 65-vuotiaaksi saakka.

Saan kansalaisilta usein epätoivoisia yhteydenottoja, kun pitkän työkyvyttömyysjakson jälkeen on haettu lääkärintodistuksella eläkepäätöstä ja vastaus on ollut hylkäys. Usein he ovat laittaneet jo vuosia lääkärinlausuntoja hakien ymmärrystä työkyvyttömyydelleen.

Kokemukseni mukaan, vaikka perustelut olisivat ilmeiset, mutta lausunto ei ole oikeaoppinen sanamuodoiltaa, tulee usein hylkäys. Siksi niin sanotussa Taipleen mallissa autetaan sellaiselle lääkärille, joka osaa kirjoittaa oikeanlaisia lääketieteellisiä lausuntoja. Tämä ei ole kuitenkaan yksin ratkaisu ongelmaan.

Suomessa on kaksi kertaa aiemmin siirretty pitkään työttömänä olleita eläketuelle, joten täysin uutta tällainen toiminta ei ole. Viimeksi, vuonna 2001 entinen työministeri Tarja Filatov (sd.) myönsi erillismäärärahan tuetulle eläkehaulle, eli Taipaleen mallille ja tämän seurauksena eläkkeelle pääsi muutama tuhat pitkäaikaistyötöntä. Tästä saatiin tuolloin hyviä kokemuksia. Siksi tämä tulisi toteuttaa uudelleen, koska nyt kasvava pitkäaikaistyöttömyys vaikeuttaa erityisesti ikääntyvien työllistymismahdollisuuksia.

Eläketuen myöntäminen vapauttaisi sekä TE-toimiston että kuntien tarpeellisia resursseja erittäin haastavan työttömyyden hoitoon. Lisäksi tämä vähentäisi kunnille työmarkkinatuen rahoituksesta aiheutuvia menoja. Mutta etenkin se olisi inhimillisesti paras ratkaisu ja vastuullista politiikkaa tässä muutenkin haastavassa ajassa.

Ilmari Nurminen
kansanedustaja (sd.)
työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Read More